Datakeskuksen liiketila eroaa tavallisesta toimistosta ennen kaikkea teknisten vaatimusten syvyyden ja kriittisyyden osalta. Toimisto on suunniteltu ihmisille, datakeskus palvelimille, ja nämä kaksi käyttötarkoitusta asettavat kiinteistölle täysin erilaiset vaatimukset sähkönsyötön, jäähdytyksen, kantavuuden ja turvallisuuden suhteen. Seuraavat kysymykset avaavat tärkeimmät erot ja auttavat arvioimaan, millainen tila sopii konesalitoimintaan.
Mitä teknisiä vaatimuksia datakeskustila tarvitsee toimiakseen?
Datakeskustila tarvitsee toimiakseen vähintään varmistetun ja riittävän sähkönsyötön, tehokkaan jäähdytysjärjestelmän, korkean lattiakantavuuden, paloturvallisuusratkaisut sekä fyysisen kulunvalvonnan. Nämä vaatimukset ovat ehdottomia, eikä niistä voi tinkiä ilman, että toiminnan luotettavuus vaarantuu.
Tavallinen toimistotila täyttää harvoin näitä vaatimuksia sellaisenaan. Konesalitoiminta edellyttää usein merkittäviä rakennusteknisiä muutoksia: sähköjärjestelmän vahvistamista, erillisten jäähdytyskanavien rakentamista, lattiarakenteiden vahvistamista sekä tietoliikennekaapelointia varten varattuja reittejä. Lisäksi datakeskuksen on täytettävä tiukat vaatimukset palosuojelun osalta, ja automaattiset sammutusjärjestelmät ovat käytännössä välttämättömyys.
Mitä suurempi konesali, sitä tarkemmin jokainen tekninen yksityiskohta on suunniteltava etukäteen. Pienemmässä palvelinhuoneessa riittää usein vähemmän, mutta kaupallisessa datakeskuksessa jokainen järjestelmä on mitoitettava redundanssilla eli varmuusjärjestelmillä, jotka pitävät toiminnan käynnissä myös vikatilanteissa.
Miksi sähkönsyöttö on datakeskukselle kriittisempi kuin toimistolle?
Sähkönsyöttö on datakeskukselle kriittisempi kuin toimistolle, koska palvelinten sammuminen tai jännitteen vaihtelu voi aiheuttaa tietojen menetystä, laitteistovaurioita ja palvelukatkoksia, joiden taloudelliset seuraukset voivat olla huomattavat. Toimistossa sähkökatko on haitta, konesalissa se on kriisi.
Datakeskus kuluttaa sähköä moninkertaisesti verrattuna toimistoon. Palvelimet, verkkolaitteet, jäähdytysjärjestelmät ja turvallisuuslaitteet toimivat ympäri vuorokauden, seitsemän päivää viikossa. Tästä syystä konesali tarvitsee useimmiten kaksi toisistaan riippumatonta syöttöä sähköverkosta sekä UPS-järjestelmän (keskeytymätön tehonsyöttö) ja varavoiman dieselgeneraattoreilla.
Kiinteistön sähköliittymän kapasiteetti on yksi ensimmäisistä asioista, joka on selvitettävä ennen datakeskustilan valintaa. Tyypillinen toimistokiinteistö on mitoitettu huomattavasti pienemmälle tehontarpeelle kuin konesali vaatii, ja liittymän vahvistaminen on sekä aikaa vievää että kallista. Teollisuuskiinteistöt tarjoavat tässä selkeän edun, sillä niissä on usein jo valmiiksi vahvempi sähköinfrastruktuuri.
Miten jäähdytysvaatimukset eroavat konesalissa ja toimistossa?
Konesalin jäähdytysvaatimukset ovat toimistoon verrattuna huomattavasti intensiivisemmät, koska palvelimet tuottavat jatkuvasti suuria määriä lämpöä tiiviillä alueella. Toimiston ilmastointi on suunniteltu ihmisten viihtyvyyttä varten, konesalin jäähdytys laitteiden toimintavarmuuden takaamiseksi.
Toimistossa riittää tyypillisesti tavallinen ilmastointijärjestelmä, joka pitää lämpötilan ihmisille miellyttävällä tasolla. Konesalissa palvelinriveistä vapautuu huomattava määrä hukkalämpöä, joka on poistettava tehokkaasti, jotta laitteet eivät ylikuumene. Tähän käytetään usein erityisiä tarkkuusilmastointilaitteita, käytäväeristystä sekä nestemäistä tai suoraan laitteisiin kohdistuvaa jäähdytystä.
Jäähdytysjärjestelmän mitoitus vaikuttaa suoraan myös energiatehokkuuteen. Konesalin energiatehokkuuden mittarina käytetään PUE-lukua (Power Usage Effectiveness), joka kertoo, kuinka suuri osa kokonaisenergiasta menee itse laskentaan eikä jäähdytykseen tai muihin tukijärjestelmiin. Hyvässä datakeskuksessa PUE on mahdollisimman lähellä arvoa 1,0. Tilan rakenne ja jäähdytysratkaisut vaikuttavat merkittävästi tähän lukuun.
Kuinka paljon enemmän kantavuutta datakeskustila vaatii lattialta?
Datakeskustila vaatii lattialta huomattavasti enemmän kantavuutta kuin toimisto. Palvelinräkit voivat painaa täyteen ladattuna useita satoja kiloja, ja tiiviissä konesalissa lattian pistekuorma voi nousta tasolle, johon tavallinen toimistolattia ei ole suunniteltu.
Toimistolattia on tyypillisesti mitoitettu kantamaan noin 250 kilogrammaa neliömetrille. Konesalissa vastaava vaatimus voi olla 800 kilogrammaa neliömetrille tai enemmän riippuen räkkien tiheydestä ja laitteiden painosta. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen kantavat rakenteet on tarkistettava ennen konesalin perustamista.
Teollisuustilat ovat tässäkin suhteessa luontevampi lähtökohta kuin toimistot. Teollisuuskäyttöön suunnitellut lattiat kestävät huomattavia kuormia, ja osassa teollisuuskiinteistöistä on lisäksi valmiina kiinteät hallinosturit, jotka helpottavat raskaiden laitteiden siirtoa ja asennusta.
Voiko teollisuustilasta rakentaa toimivan datakeskuksen?
Kyllä, teollisuustilasta voi rakentaa toimivan datakeskuksen, ja monessa tapauksessa se on parempi lähtökohta kuin toimistotila. Teollisuuskiinteistöissä on usein valmiina vahva sähköinfrastruktuuri, korkeat katot, kestävät lattiat ja riittävä tila jäähdytysjärjestelmille.
Teollisuustilojen etuna on myös joustavuus. Väliseiniä voidaan siirtää tai poistaa, ja tilaa voidaan muokata datakeskuksen erityisvaatimusten mukaan tavalla, joka toimistokiinteistössä olisi huomattavasti hankalampaa tai kalliimpaa. Lisäksi teollisuusalueet sijaitsevat usein logistisesti hyvissä paikoissa, mikä tukee myös tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamista.
Esimerkiksi Salpakankaan teollisuusalue Hollolassa sijaitsee aivan Lahti–Tampere-tien läheisyydessä, ja sen noin 15 000 neliömetrin teollisuustilassa on valmiina kiinteät hallinosturit. Kiinteistökokonaisuuteen kuuluu tehdasrakennuksen lisäksi myös erillinen toimistorakennus. Tämä tekee siitä teknisesti vahvan lähtöpisteen myös datakeskustoiminnalle. Muunneltavuus on keskeinen etu: tilaa voidaan räätälöidä juuri sen kokoisen konesalin tarpeisiin, mitä toimija tarvitsee.
Mitä kannattaa tarkistaa ennen datakeskustilan vuokraamista?
Ennen datakeskustilan vuokraamista kannattaa tarkistaa ainakin sähköliittymän kapasiteetti, lattian kantavuus, jäähdytysmahdollisuudet, tietoliikenneinfrastruktuurin saatavuus, paloturvallisuusjärjestelmät sekä mahdollisuus muokata tilaa tulevaisuudessa. Nämä tekijät määrittävät, soveltuuko tila konesalitoimintaan ylipäätään.
Konkreettinen tarkistuslista ennen vuokrasopimusta:
- Sähköliittymä: Onko kapasiteetti riittävä nykyiselle ja suunnitellulle kuormalle? Onko varasyöttö mahdollinen?
- Lattian kantavuus: Kestääkö lattia räkkien ja laitteiden painon suunnitellussa sijoittelussa?
- Jäähdytys: Onko tilassa mahdollista toteuttaa tehokas jäähdytysratkaisu, ja onko ulkoyksiköille sopiva paikka?
- Tietoliikenne: Onko alueella valokuituyhteyksiä tai mahdollisuus tuoda ne kiinteistöön?
- Paloturvallisuus: Täyttääkö tila vaatimukset, tai voidaanko se muokata täyttämään datakeskuksen palosuojeluvaatimukset?
- Muokattavuus: Voidaanko tilaa laajentaa tai muuttaa toiminnan kasvaessa?
- Vuokrasopimuksen joustavuus: Tukeeko sopimus pitkäjänteistä investointia tiloihin?
Vuokranantajan sitoutuminen tilojen kehittämiseen on myös tärkeä tekijä. Datakeskustoiminta edellyttää pitkäjänteistä kiinteistöyhteistyötä, jossa vuokranantaja ymmärtää tekniset tarpeet ja on valmis reagoimaan niihin joustavasti.
Jos etsit datakeskuksen toimitilaa Päijät-Hämeen alueelta tai haluat selvittää, sopiiko jokin CatMarinan kiinteistöistä konesalitoimintaasi, ota yhteyttä CatMarina Kiinteistöihin ja käydään tarpeet läpi yhdessä.


