Datakeskus tarvitsee liiketilalta tyypillisesti vähintään 100–500 neliömetriä pienemmissä palvelinhuoneissa, kun taas täysimittaiset kaupalliset konesalit vaativat usein 1 000–10 000 neliömetriä tai enemmän. Tilantarve ei riipu pelkästään palvelinriveistä, vaan myös sähkö-, jäähdytys- ja turvainfrastruktuurista, joka voi helposti kaksinkertaistaa varsinaisen laitteistopinta-alan. Seuraavat kysymykset purkavat auki ne tekniset, logistiset ja operatiiviset tekijät, jotka ohjaavat datakeskuksen tilantarvetta.
Mitkä tekniset vaatimukset määrittävät datakeskuksen tilantarpeen?
Datakeskuksen tilantarpeen määrittävät ennen kaikkea sähkönkulutus, jäähdytyskapasiteetti, laitteiston fyysinen koko ja turvallisuusvaatimukset. Jokainen näistä tekijöistä vie lattia-alaa palvelinriveiltä erillään, ja niiden yhteenlaskettu vaikutus on usein suurempi kuin itse IT-laitteiden vaatima tila. Tämä tarkoittaa, että datakeskuksen tilantarve on aina kokonaisinfrastruktuurin summa, ei pelkkä palvelinmäärä.
Teknisistä vaatimuksista merkittävimpiä ovat lattiakuorman kestävyys, sillä palvelinrivistöt ja UPS-järjestelmät painavat huomattavasti enemmän kuin tavallinen toimistokalusto. Lisäksi tiloilta vaaditaan riittävä vapaa korkeus ilmanvirtauksen hallintaan sekä kaapelikotelointiin. Paloturvallisuusjärjestelmät, kulunvalvonta ja varmennettu sähkönsyöttö täydentävät teknisten vaatimusten listaa, ja jokainen näistä elementeistä vie omaa tilaansa.
Kuinka monta neliömetriä eri kokoiset konesalit tyypillisesti vaativat?
Konesalin koko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan: pieni palvelinhuone vie 20–100 neliömetriä, keskikokoinen konesali 100–500 neliömetriä ja suuri kaupallinen datakeskus yli 1 000 neliömetriä. Näihin lukuihin ei sisälly tukitilat, jotka voivat lisätä kokonaispinta-alaa 50–100 prosentilla.
- Mikrokonesali tai palvelinhuone: 20–100 m², sopii yksittäiselle organisaatiolle omaan käyttöön
- Keskikokoinen konesali: 100–500 m², mahdollistaa useamman palvelinrivin ja redundantit järjestelmät
- Suuri kaupallinen konesali: 500–5 000 m², palvelee useita asiakkaita tai isoja laskentaympäristöjä
- Hyperscale-datakeskus: yli 5 000 m², vaatii teollisuusmaisen kiinteistön ja erittäin vahvan sähköliittymän
On tärkeää huomata, että nämä luvut kuvaavat IT-laitteiden varaamaa lattia-alaa. Kun mukaan lasketaan jäähdytyslaitteet, sähköhuoneet, akkuvarastot ja henkilöstötilat, kokonaisneliömäärä kasvaa merkittävästi.
Miksi teollisuustila sopii konesalille paremmin kuin toimistotila?
Teollisuustila sopii konesalille paremmin kuin toimistotila, koska se tarjoaa riittävän lattiakuorman kestävyyden, vapaan huonekorkeuden, vahvat sähköliittymät ja muokattavan pohjaratkaisun ilman toimistotilojen rakenteellisia rajoituksia. Toimistotilojen rakenteet on suunniteltu kevyttä kuormaa varten, mikä tekee niistä teknisesti sopimattomia raskaalle konesalilaitteistolle.
Teollisuushallien lattiat kestävät tyypillisesti 5–10 tonnia neliömetrille, kun taas toimistorakennusten lattiat on mitoitettu murto-osalle siitä. Vapaa korkeus, usein 6–10 metriä teollisuushallissa, mahdollistaa kylmä- ja kuumakäytäväerottelun sekä ilmanvaihtokanavien sijoittamisen optimaalisesti. Teollisuustiloissa on myös yleensä valmiina vahvat sähköliittymät, jotka tukevat konesalin suurta tehontarvetta.
Salpakankaan teollisuusalueen kaltaiset kiinteistöt, joissa on valmiina kiinteät hallinosturit ja laajat muokattavat tilat sekä erillinen toimistorakennus, vastaavat juuri näihin tarpeisiin. Tällaisessa ympäristössä konesalin rakentaminen on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin toimistokiinteistöön muuntaminen.
Mitä sähkö- ja jäähdytysinfrastruktuuri vie tilasta konesalissa?
Sähkö- ja jäähdytysinfrastruktuuri vie tyypillisesti 40–60 prosenttia konesalin kokonaispinta-alasta. Tähän kuuluvat muuntajat, UPS-järjestelmät, generaattorit, jäähdytysyksiköt, ilmankäsittelykoneet sekä kaapelikourut ja jakokeskukset. Infrastruktuuri ei siis ole pieni lisä, vaan usein yhtä suuri kuin itse IT-laitteiden vaatima tila.
Sähköinfrastruktuuri edellyttää erilliset tilat muuntajille ja pääjakokeskuksille, UPS-akustoille sekä varavoimageneraattoreille. Nämä sijoitetaan yleensä erillisiin huoneisiin tai osastoihin palotekniikan ja turvallisuuden vuoksi. Jäähdytysjärjestelmät, kuten tarkkuusilmastointiyksiköt tai nestemäistä jäähdytystä hyödyntävät laitteet, vaativat sekä lattia-alaa koneiden sijoittamiseen että riittävästi tilaa huolto- ja ylläpitotöille.
Redundanttisuus lisää tilantarvetta entisestään: N+1- tai 2N-varmennus tarkoittaa käytännössä, että jokaiselle kriittiselle laitteelle on varakopio, mikä voi lähes kaksinkertaistaa infrastruktuurin viemän tilan verrattuna ei-varmennettuun ympäristöön.
Miten datakeskuksen sijainti vaikuttaa tilavalintoihin?
Datakeskuksen sijainti vaikuttaa tilavalintoihin kolmella keskeisellä tavalla: tietoliikenneinfrastruktuurin saavutettavuuden, sähköverkon kapasiteetin ja logistisen toimivuuden kautta. Hyvä sijainti voi vähentää lisäinfrastruktuurin rakentamistarvetta ja siten pienentää kokonaistilantarvetta.
Tietoliikenteen osalta sijainti lähellä valokuituverkkoja tai niiden solmukohtia on kriittinen. Mitä lähempänä konesali on olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria, sitä vähemmän tilaa ja kustannuksia kuluu yhteyksien rakentamiseen. Logistisesti hyvä sijainti, kuten aivan pääteiden läheisyydessä, helpottaa laitteiden toimittamista ja huoltoa, mikä on tärkeää erityisesti suurten konesalikokonaisuuksien käyttöönottovaiheessa.
Sijainti vaikuttaa myös jäähdytysratkaisuihin: viileässä ilmastossa, kuten Suomessa, ulkoilman hyödyntäminen jäähdytyksessä on teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Tämä voi yksinkertaistaa jäähdytysinfrastruktuuria ja vapauttaa tilaa muuhun käyttöön verrattuna alueisiin, joissa mekaaninen jäähdytys on välttämätöntä ympäri vuoden.
Miten datakeskuksen tilantarve muuttuu toiminnan kasvaessa?
Datakeskuksen tilantarve kasvaa toiminnan laajentuessa, ja tilojen skaalautuvuus on yksi tärkeimmistä valintakriteereistä jo alkuvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäinen konesali kannattaa suunnitella siten, että viereinen tila tai sama kiinteistö mahdollistaa laajentumisen ilman muuttoa.
Kasvuvaiheessa tilantarve lisääntyy useimmiten kahdesta syystä: laitteistomäärän kasvu lisää suoraan lattia-alantarvetta, ja tehon sekä jäähdytyksen kapasiteetin nostaminen vaatii lisätilaa infrastruktuurille. Modulaarinen lähestymistapa, jossa konesali rakennetaan laajennettavissa oleviin moduuleihin, on yleistynyt juuri tämän vuoksi.
Joustavat vuokrasopimukset ja muokattavat tilat ovat datakeskustoimijalle merkittävä etu. Kun kiinteistö tarjoaa mahdollisuuden ottaa lisätilaa käyttöön tarpeen kasvaessa, voidaan välttää kalliit muutot ja infrastruktuurin uudelleenrakentaminen. CatMarina Kiinteistöt tarjoaa juuri tällaista joustavuutta Lahden ja Hollolan alueella, missä tilantarpeesta voi neuvotella suoraan muuttuvien tarpeiden mukaan.
Vuonna 2026 datakeskusten kapasiteettitarpeet kasvavat voimakkaasti tekoälyn ja pilvipalveluiden kysynnän myötä. Tämä tekee skaalautuvuudesta entistä tärkeämmän tekijän jo tilaa valittaessa: oikea kiinteistöratkaisu tänään on sellainen, joka palvelee myös kolmen tai viiden vuoden päästä. Ota yhteyttä CatMarina Kiinteistöihin ja selvitetään yhdessä, millainen tila vastaa datakeskuksenne nykyisiä ja tulevia tarpeita.
