Datakeskuksen liiketila vaatii merkittäviä muutostöitä sähkönsyötön, jäähdytyksen, rakenteellisen kantavuuden ja paloturvallisuuden osalta. Muutostöiden laajuus riippuu tilan nykyisestä kunnosta ja datakeskuksen koosta, mutta lähes aina kyse on huomattavasta investoinnista, joka edellyttää huolellista suunnittelua jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka jokaisen konesalitilaa etsivän kannattaa selvittää etukäteen.
Mitä teknisiä erityisvaatimuksia datakeskustila tarvitsee?
Datakeskustila tarvitsee varmistetun sähkönsyötön, tehokkaan jäähdytysjärjestelmän, riittävän lattian kantavuuden, EMI-suojauksen sekä toimivan paloturvallisuusjärjestelmän. Nämä ovat konesalin toiminnan ehdottomia perusedellytyksiä, joiden puuttuminen tekee tilasta soveltumattoman palvelinympäristölle riippumatta muista ominaisuuksista.
Teknisten vaatimusten lista on laaja, koska datakeskus on pohjimmiltaan kriittinen infrastruktuuriympäristö, jossa yksittäinen vikaantuminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Sähkönsyötön on oltava kahdennettu, jotta yksittäinen verkkohäiriö ei kaada koko toimintaa. Jäähdytyksen on toimittava katkeamattomasti, sillä palvelinlaitteisto tuottaa jatkuvasti lämpöä, joka on johdettava pois. Lisäksi tietoliikennekaapeloinnin reitit, maadoitukset ja ylijännitesuojaukset on suunniteltava alusta alkaen oikein.
Kuinka paljon sähkökapasiteettia konesali vaatii?
Konesalin sähkökapasiteetin tarve vaihtelee tyypillisesti muutamasta kymmenestä kilowatista useisiin megawatteihin tilan koosta ja palvelintiheyksistä riippuen. Pienikin konesali saattaa vaatia huomattavasti enemmän sähkökapasiteettia kuin tavallinen toimisto- tai teollisuustila, ja tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi muutostyöt kasvavat kalliiksi.
Käytännössä sähkökapasiteetti mitoitetaan IT-kuorman eli palvelinten kuluttaman tehon, jäähdytysjärjestelmän vaatiman tehon sekä valaistuksen ja muiden apujärjestelmien yhteistarpeen pohjalta. Tähän lisätään varmuusmarginaali kasvua varten. Keskeinen käsite on PUE-luku, joka kuvaa datakeskuksen energiatehokkuutta: mitä lähempänä ykköstä, sitä tehokkaammin sähkö käytetään itse laskentaan eikä hukkaenergiaan.
Olemassa olevan liiketilan sähköliittymä on harvoin riittävä suoraan konesalikäyttöön. Useimmissa tapauksissa tarvitaan liittymän tehon kasvatus, uudet pääkeskukset, UPS-järjestelmät katkottoman syötön varmistamiseksi sekä varavoimageneraattori pitkiä verkkokatkoja varten. Nämä muutostyöt on koordinoitava verkonhaltijan kanssa hyvissä ajoin, sillä liittymän kasvattaminen voi viedä kuukausia.
Miten jäähdytysjärjestelmä toteutetaan konesalitilaan?
Konesalin jäähdytysjärjestelmä toteutetaan yleisimmin tarkkuusilmastointiyksiköillä, nestejäähdytyksellä tai näiden yhdistelmällä, ja valinta riippuu palvelintiheyksistä sekä tilan rakenteellisista mahdollisuuksista. Jäähdytysjärjestelmän suunnittelu on aloitettava samanaikaisesti sähkösuunnittelun kanssa, sillä ne ovat toisistaan riippuvaisia.
Perinteinen tapa on käyttää kylmä- ja lämpökäytäväerottelua, jossa palvelinrivit on järjestetty niin, että kylmä ilma johdetaan laitteiden etuosaan ja lämmin ilma poistuu takaa. Tämä edellyttää korotetun lattian tai katon kautta toteutettua ilmanvaihtoa sekä riittävää huonekorkeutta. Korkeamman palvelintiheyden ympäristöissä siirrytään usein rivi- tai laitekaappitasolla toimiviin jäähdytysyksiköihin tai suoraan nestejäähdytykseen, joka on energiatehokkaampaa.
Muutostöiden kannalta kriittistä on selvittää, onko tilassa mahdollista toteuttaa tarvittavat läpiviennit, putkitukset ja kanavistot. Vanhoissa teollisuusrakennuksissa tämä on usein mahdollista rakenteellisen väljyyden ansiosta, mutta suunnittelu vaatii aina kohdekohtaisen arvioinnin.
Mitä rakenteellisia muutoksia liiketilaan tarvitaan?
Liiketilan rakenteelliset muutokset datakeskuskäyttöä varten kattavat tyypillisesti lattian kantavuuden vahvistamisen, korotetun lattian rakentamisen, kaapeliläpivientien tekemisen, palo-osastoinnin uusimisen sekä ovien ja kulunvalvonnan päivittämisen. Nämä muutokset voivat olla laajuudeltaan hyvin erilaisia riippuen lähtötilanteesta.
Kantavuus ja lattiarakenteet
Palvelinlaitteisto ja UPS-akustot ovat huomattavasti raskaampia kuin tavallinen toimistokalustus. Lattian kantavuusvaatimus on usein vähintään 1000 kg/m², ja joissakin tapauksissa jopa enemmän. Olemassa oleva betonilattia saattaa olla riittävä, mutta asia on aina tarkistettava rakennesuunnittelijalta. Korotettu lattia helpottaa kaapeloinnin hallintaa ja mahdollistaa ilmanjaon alapuolelta.
Paloturvallisuus ja osastointi
Konesali on paloturvallisuuden näkökulmasta erityistila, joka vaatii oman palo-osaston. Automaattinen sammutusjärjestelmä, tyypillisesti kaasusammutusjärjestelmä, on käytännössä pakollinen arvokkaan laitteiston suojaamiseksi. Lisäksi savu- ja lämpöilmaisimet sekä palonhallintajärjestelmät on mitoitettava konesalikäyttöön sopiviksi. Nämä muutostyöt edellyttävät viranomaishyväksynnät ja usein myös vakuutusyhtiön vaatimusten huomioimista.
Kannattaako datakeskus rakentaa uudisrakennukseen vai muuttaa olemassa olevaan tilaan?
Olemassa oleva tila on useimmiten kustannustehokkaampi ja nopeampi vaihtoehto kuin uudisrakennus, jos tilan rakenteet, sijainti ja sähköliittymän laajennusmahdollisuudet ovat kunnossa. Uudisrakennus on perusteltua vain, kun toiminnan erityisvaatimukset ovat niin poikkeukselliset, ettei mikään olemassa oleva tila sovellu edes muutostöiden jälkeen.
Olemassa olevan tilan suurin etu on rakennusajan säästö. Uudisrakennuksen suunnittelu, luvitus ja rakentaminen vievät helposti kaksi vuotta tai enemmän, kun taas sopivaan teollisuustilaan toteutettu muutostyö voidaan saada valmiiksi huomattavasti nopeammin. Lisäksi vuokraaminen on investointina pienempi kuin oman rakennuksen rakentaminen.
Olemassa olevan tilan riskit liittyvät piileviin rakenteellisiin ongelmiin ja muutostöiden kustannusarviointiin. Huolellinen kuntoarvio ennen sopimuksen tekemistä on välttämätön. Joustava vuokranantaja, joka on valmis osallistumaan tilamuutoksiin ja investointeihin yhdessä vuokralaisen kanssa, tekee prosessista huomattavasti sujuvampaa.
Miten sijainti vaikuttaa datakeskuksen toimintaedellytyksiin?
Sijainti vaikuttaa datakeskuksen toimintaedellytyksiin kolmella keskeisellä tavalla: tietoliikenneinfrastruktuurin saatavuuden, sähköverkon kapasiteetin ja luotettavuuden sekä fyysisen saavutettavuuden kautta. Hyvä sijainti vähentää sekä alkuinvestointeja että pitkän aikavälin operatiivisia kustannuksia.
Tietoliikenneinfrastruktuuri on datakeskuksen hermosto. Sijainnin tulee mahdollistaa usean eri operaattorin kuituliityntä, jotta yhteydet voidaan kahdentaa. Logistisesti keskeisillä teollisuusalueilla, kuten Lahden Salpakankaan alueella aivan Lahti-Tampere-tien läheisyydessä, tämä on yleensä toteutettavissa, koska alueen muu teollisuus on jo vetänyt infrastruktuuria paikalle. Salpakankaan kiinteistökokonaisuuteen kuuluu tehdasrakennuksen lisäksi myös erillinen toimistorakennus, mikä tekee siitä monipuolisen vaihtoehdon datakeskustoiminnan tarpeisiin.
Sähköverkon laatu vaihtelee alueittain. Kaupunkien ja suurten teollisuusalueiden läheisyydessä verkon kapasiteetti on tyypillisesti parempi ja toimitusvarmuus korkeampi kuin syrjäisemmissä sijainneissa. Myös huoltohenkilöstön pääsy tilaan ympäri vuorokauden on operatiivinen vaatimus, jonka sijainti joko helpottaa tai vaikeuttaa.
Jos etsit joustavia teollisuustiloja datakeskuskäyttöön Päijät-Hämeen alueella, CatMarina Kiinteistöt auttaa löytämään tarpeitasi vastaavan ratkaisun. Olemme valmiita keskustelemaan tilamuutoksista ja räätälöimään kokonaisuuden datakeskuksen erityisvaatimusten mukaan. Ota yhteyttä ja kerro tarpeistasi — autamme sinua eteenpäin.
