Useimmille yrityksille sopiva varastotilan koko on noin 1,2–1,5 kertaa se tila, jonka hyllyt ja varastoitava tavara teoreettisesti vaativat. Tämä kerroin jättää tilaa käytäväleveydelle, lastausalueille, turvaetäisyyksille ja päivittäiselle liikennöinnille. Tarve vaihtelee kuitenkin merkittävästi toimialan, varastoitavan tavaran luonteen ja käytettävän kaluston mukaan. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki keskeiset tekijät, joiden avulla voit arvioida yrityksesi todellisen varastotilantarpeen.
Mistä tekijöistä varastotilan tarve muodostuu?
Varastotilan tarve muodostuu varastoitavan tavaran määrästä ja koosta, käytetystä hyllyjärjestelmästä, tarvittavista käytäväleveyksistä sekä toimintaan liittyvistä erityisvaatimuksista, kuten kylmäsäilytyksestä, vaarallisten aineiden käsittelystä tai raskaiden koneiden liikkumisesta. Yksikään näistä tekijöistä ei yksin ratkaise tarvittavaa neliömäärää, vaan lopullinen tarve syntyy niiden yhteisvaikutuksesta.
Käytännössä lähtökohtana on aina tavaran volyymi: kuinka paljon tuotteita varastossa on samanaikaisesti, missä muodossa ne varastoidaan (lavat, häkit, irtovarasto) ja kuinka nopeasti varasto kiertyy. Nopea kierto pienentää tarvittavaa tilaa, hidas kierto kasvattaa sitä. Lisäksi on huomioitava, tarvitaanko erillinen vastaanottotila, lähetysalue tai pakkauspiste, sillä nämä toiminnot vievät merkittävän osan kokonaispinta-alasta.
Miten varastotilan koko lasketaan käytännössä?
Varastotilan koko lasketaan käytännössä arvioimalla ensin tarvittava hylly- tai lavapaikkojen määrä, muuntamalla se lattiapinta-alaksi ja kertomalla tulos liikkumisvaralla. Yksinkertaistettu kaava on: (lavapaikkojen määrä x yhden lavapaikan vaatima lattiatila) jaettuna hyllyjen kerrosluvulla, johon lisätään käytäväleveydet ja toiminta-alueet.
Eurolavalle (120 x 80 cm) varattava lattiatila hyllyineen on tyypillisesti noin 1,2–1,5 neliömetriä lavapaikkaa kohti, kun käytävät on huomioitu. Jos varasto toimii trukilla, käytäväleveyden tarve kasvaa huomattavasti: vastapainotrukit vaativat yleensä vähintään 3,5 metriä, kun taas kapearäkkitrukit voivat toimia 1,5–1,8 metrin käytävillä. Käytävävalinta vaikuttaa siis suoraan siihen, kuinka suuri osa lattiapinta-alasta on hyödynnettävissä varastointiin.
Laskelman jälkeen on viisasta lisätä vähintään 15–20 prosentin puskuri suunnitellun tilan päälle. Tämä kattaa sesonkivaihtelut, tilapäisen ylikuorman ja sen, ettei varasto toimi koskaan täydellä teoreettisella kapasiteetilla.
Mitä tapahtuu, jos varastotila on liian pieni tai liian suuri?
Liian pieni varastotila johtaa ahtauteen, joka hidastaa tavaran liikkumista, lisää virheitä ja kasvattaa työtapaturmariskiä. Liian suuri tila puolestaan nostaa vuokrakustannuksia tarpeettomasti ja voi johtaa siihen, että ylimääräinen tila täyttyy epäjärjestyksellä, joka hankaloittaa operatiivista toimintaa.
Ahtaassa varastossa keräilyvirheet lisääntyvät, koska tavara on pinottava epäloogisesti. Trukkiliikenne hidastuu tai estyy kokonaan, mikä pakottaa manuaaliseen siirtämiseen. Pahimmillaan paloturvallisuusmääräysten vaatimat vapaat kulkureitit eivät täyty, mikä voi aiheuttaa viranomaisongelmia. Toiminnan kasvaessa ahtaus myös estää lisäkapasiteetin ottamisen käyttöön ilman kokonaan uutta tilaratkaisua.
Ylisuuri varastotila on harvoin yhtä kriittinen ongelma, mutta se syö katetta. Tyhjä tila ei tuota, mutta siitä maksetaan vuokraa. Lisäksi suuren tilan lämmitys, valaistus ja siivous aiheuttavat kiinteitä kuluja riippumatta siitä, onko tila käytössä vai ei.
Milloin kiinteät nosturit tai erityisvarustelu muuttavat tilantarpeen laskelman?
Kiinteät hallinosturit ja muu erityisvarustelu muuttavat tilantarpeen laskelman merkittävästi, koska ne määrittävät sekä vapaan lattiatilan käytön että nostoalueiden sijoittumisen. Nosturin alla oleva alue on pidettävä suurelta osin vapaana, mikä vähentää hyödynnettävää hyllytilaa mutta mahdollistaa raskaiden kappaleiden käsittelyn ilman lisäkalustoa.
Kiinteiden nosturien hyöty on erityisen selvä raskaiden koneenosien, teräsrakenteiden tai suurten komponenttien varastoinnissa ja käsittelyssä. Ilman nosturia samat kappaleet vaatisivat erillisen trukin tai nostokaluston, joka vie lattiapinta-alaa ja edellyttää lisäinvestointia. Kun nosturi on jo tilassa valmiina, tilantarvelaskelma muuttuu: tarvitaan vähemmän käytäväleveyttä raskaalle kalustolle, mutta nosturin toimintasäde on otettava huomioon layoutsuunnittelussa.
Muita erityisvarusteluita, jotka vaikuttavat laskelmaan, ovat esimerkiksi lattiakuorman kantavuus, ovien korkeus ja leveys, lastauslaitureiden sijainti sekä sähköliittymän teho. Nämä tekijät kannattaa selvittää ennen kuin sitoutuu tiettyyn neliömäärään, koska riittämätön varustelutaso voi tehdä tilasta käyttökelvottoman toiminnallesi huolimatta riittävästä pinta-alasta.
Kuinka kasvuvara ja muuttuva kapasiteetti kannattaa huomioida tilaa valittaessa?
Kasvuvara kannattaa huomioida valitsemalla tila, joka on noin 20–30 prosenttia nykyistä tarvetta suurempi, tai vaihtoehtoisesti varmistamalla, että vuokrasopimus mahdollistaa tilanlaajennuksen samassa kiinteistössä. Muuttuva kapasiteetti hallitaan parhaiten joustavilla sopimusehdoilla ja tiloilla, joita voidaan muokata väliseiniä lisäämällä tai poistamalla.
Sesonkiluonteisilla toimialoilla, kuten vähittäiskaupan logistiikassa tai maataloustuotteiden jalostuksessa, kapasiteettitarve voi vaihdella vuoden sisällä huomattavasti. Tällöin kiinteä pitkäaikainen sopimus yhdestä suuresta tilasta ei välttämättä ole edullisin ratkaisu. Parempi vaihtoehto voi olla perustila, johon saa tarvittaessa lisättyä väliaikaista lisätilaa samalta vuokranantajalta.
Kasvuvaraa suunniteltaessa on myös syytä arvioida, missä ajassa yritys realistisesti kasvaa. Kolmen vuoden päästä tarvittava lisätila on eri asia kuin kymmenen vuoden perspektiivi. Lyhyen aikavälin kasvuun riittää usein 20 prosentin puskuri, pitkän aikavälin kasvuun kannattaa neuvotella optio lisätilaan.
Missä sijainnissa varastotila tukee parhaiten logistista tehokkuutta?
Varastotila tukee logistista tehokkuutta parhaiten silloin, kun se sijaitsee keskeisten kuljetusreittien varrella, lähellä tärkeimpiä toimittajia tai asiakkaita, ja kun saapuvan sekä lähtevän liikenteen virrat voidaan erottaa toisistaan. Sijainti pääväylien läheisyydessä lyhentää kuljetusaikoja ja pienentää kuljetuskustannuksia merkittävästi.
Logistisesti tehokas sijainti tarkoittaa käytännössä hyvää saavutettavuutta sekä raskaalle liikenteelle että henkilöautoille. Lastauslaiturien riittävä määrä ja niiden sopiva korkeus eri ajoneuvotyypeille ovat yhtä tärkeitä kuin itse sijainti. Teollisuusalueella sijaitseva varasto hyötyy usein myös siitä, että naapuritoimijat ovat samantyyppisiä yrityksiä, mikä helpottaa infrastruktuurin jakamista ja vähentää liikennehaittoja asuinalueille.
CatMarinan Salpakankaan teollisuusalue Hollolassa sijaitsee juuri Lahti–Tampere-tien läheisyydessä, mikä tekee siitä logistisesti vahvan vaihtoehdon yrityksille, joiden kuljetusvirrat suuntautuvat Etelä-Suomen pääkaupunkiseudulle tai länteen. Noin 15 000 neliön teollisuustilassa on valmiina kiinteät hallinosturit, ja tilat ovat muokattavissa eri kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Kiinteistökokonaisuuteen kuuluu myös erillinen toimistorakennus. Jos etsit vuokrattavaa varastotilaa Lahden seudulta, ota yhteyttä ja kerro tarpeistasi, niin etsitään sopiva ratkaisu yhdessä.
